Maalis-huhtikuun olisi tänä vuonna voinut vaikka hypätä yli, sen verran turhalta tämä edelleen jatkuva erikoisarki on tuntunut. Mutta jos jotain positiivista tästä etätyökaudesta pitää keksiä, niin se on ilman muuta ollut aikatauluttomuus. On ollut huomattavasti helpompaa harrastaa yöllä, kun ei tarvitse heti aamukasilta olla pirteänä työmaalla. Ja vaikka syksy ja suurin osa talvestakin oli pilvistä ja sateista, tämä kevättalvi yllätti positiivisesti kirkkailla illoilla ja hienoilla revontulinäytelmillä. Ajattelin tähän kauden päätteeksi laittaa koosteen näistä viimeisistä kuvausilloista. Taivaanvahti-linkkien takaa löytyy samoja kuvia ja ehkä tarkempi kertomus aina kyseisestä illasta.
27.3. Norvajärvellä revontulet oli kovin himmeät, mutta Linnunrata tuli esiin mukavasti. Venus ja Seulaset ovat lähekkäin, ja yritinpä saada Atlas-komeetankin ikuistettua. Hmm. Kyllä se Atlas itseasiassa onkin noissa suoraan ylöspäin otetuissa Otava-kuvissa, mutta ehkä ei kannata alkaa etsimään... Aura-auton valotkin sain ikuistettua pariin kuvaan.
Ystävyyden silta Vikakönkäällä on suosikkipaikkojani, siellä kävin 29.3. Edelleen aika vaisut revontulet ilmestyi lopulta taivaalle, ja niitä odotellessa kuvasin Kuun, Venuksen ja Seulasten kohtaamista. Orion myös pyrki kivasti tuohon maisemaan...
Norvajärvellä jälleen 30.3. Myöhästyin jonkin verran revontuli-shown alusta, mutta onneksi se vaan jatkui ja jatkui... Kirkas kuu hieman söi tulien kirkkautta, mutta taivaalla kyllä riitti katseltavaa ja kuvattavaa. Ei oikein tienny mihin suuntaan ois kameran suunnannut. Tämä oli kevään harvoja kuvausiltoja, jolloin paikalla oli muutakin porukkaa. Normaalivuosina tänne ei olisi mahtunut turistiryhmien sekaan... Voihan korona. Eikä pelkästään tämä kuvissa näkyvä.
Edelleen Norvajärvellä 5.4. Pimeyttä odotellessa kuvasin Kuuta ja Venuksen ja Seulasten kohtaamista. Edellisenä iltana nuo olisivat olleet vielä lähempänä toisiaan taivaalla, mutta se meni itseltä ohi. Vai oliko pilvistä? En muista... No, mutta lopulta pitkän odottelun jälkeen hennot reposet ilmestyi näkyviin Kuun valaistessa maisemaa. :)
10.4. Norvajärvellä... Revontulet oli koko illan "parkissa" taivaanrannassa olevan pilven takana. Aurinko on tässä vielä laskemassa, joten paljain silmin näitä revontulia ei nähnyt, kuin ihan kirkkaimmalla hetkellä. Just ja just - jos tietää mitä etsiä. Omaa silmää miellyttää tuo pilven takaa pilkottava viherrys.
Nomutta! 11.4. iltaa kannatti odottaa koko kausi! Nämä oli tämän kauden selvästi kirkkaimmat omalle kohdalle sattuneet reposet. Vähällä oli, etten lähtenyt kuvaamaan ollenkaan, mutta sitten kuitenkin tuli semmoinen etiäinen, että on lähdettävä pihalle vaikka väsytti kovasti. Onneksi lähdin. Tulet oli niin nopeat ja kirkkaat, etten ihan onnistunut kameran säätöjen kanssa. Mutta jospa noista kuvista jotain tolkkua saa. Olipahan elämys nauttia omassa rauhassa tämmöisestä näytelmästä kosken pauhatessa vieressä. Oispa jo taas syksy....
Yötaivaan kuvauskausi päättyi osaltani täällä Rovaniemellä 21.4. Näissä kuvissa on kyllä revontulet, mutta jos niitä ei enää meinaa kuvistakaan erottaa, niin silloin ei vaan ole tarpeeksi pimeyttä ympärillä... Samana iltana oli myös Lyridien meteoriparven maksimi, mutta eipä niitäkään juuri näkynyt.
Taivas on onneksi lumoava kesälläkin, pitää vaan löytää oikeat hetket ja olla kameran kanssa paikalla. Joskus on toki hyvä vaan katsoa ja nauttia.
